Krääsätalous on ympäristökatastrofi – ja sille on laitettava stoppi

24.03.2025

Tiesitkö, että päivittäin Suomeen saapuu 70 000 verkkokauppapakettia Kiinasta, täynnä tavaraa, joka hajoaa hetkessä ja päätyy pian kaatopaikalle? Tavaraa, joka on tuotettu kestämättömästi, kuljetettu valtavilla päästöillä ja jonka mainokset saavat meidät klikkaamaan ostoskoriin taas jotain uutta – vaikka emme sitä tarvitse.

Tämä on krääsätalous. Halpatuotantoon perustuva verkkokauppa on kertakäyttökulttuurin äärimmäinen muoto, jossa tavara ei ole tehty kestämään. Mutta mitä tämä tarkoittaa ympäristölle – ja mitä me voimme tehdä asialle?

Halpatuotannon näkymätön hinta

Krääsäverkkokaupat, kuten Temu ja Shein, myyvät tuotteitaan niin halvalla, että niitä voi tilata huoletta. Miksi korjata tai harkita, kun uutta saa parilla eurolla? Mutta mitä emme näe, on se, mitä tämä ostoskulttuuri tekee ympäristölle.

Faktat puhuvat puolestaan:
Vaate- ja tekstiiliteollisuus tuottaa 4–10 % maailman hiilidioksidipäästöistä – jopa enemmän kuin kaikki lentoliikenne ja laivaliikenne yhteensä.
Maailmassa tuotetaan 92 miljoonaa tonnia tekstiilijätettä vuodessa.
87 % pikamuodin vaatteista päätyy kaatopaikalle tai polttoon alle vuodessa ostamisesta.

Ja ongelma pahenee. Tekstiilikuitujen tuotanto on kolminkertaistunut 30 vuodessa, ja jos mikään ei muutu, alan päästöt kasvavat 30 % vuoteen 2030 mennessä – vaikka niiden pitäisi puolittua, jotta pysymme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteissa.

Krääsäpaketit ja massiiviset päästöt

Vaikka pikamuoti on krääsätalouden näkyvin ilmentymä, ongelma ulottuu myös muuhun halpatuotantoon: puhelimien kuoriin, koriste-esineisiin, halpoihin elektroniikkalaitteisiin ja muovikrääsään, joita tulvii verkkokaupoista koteihimme.

Vuonna 2024 Suomeen saapui 22,7 miljoonaa Kiinasta tilattua verkkokauppapakettia. Suurin osa kuljetetaan lentorahdilla, joka tuottaa valtavat päästöt.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Jos otetaan oletukseksi, että keskivertopaketti painaa kilon, päädytän lentorahdin osalta seuraaviin lukuihin:

Yhden paketin kuljetuksen päästöt vastaavat noin 30 kilometrin ajoa henkilöautolla tai 1,5–2 kg naudanlihan tuotantoa.
Kaikkien Suomeen saapuvien pakettien päästöt vastaavat 680 miljoonan kilometrin autoajoa – yli 16 000 kertaa maapallon ympäri**.
Tämä hiilijalanjälki vastaa 18 000 suomalaisen koko vuoden päästöjä.

Kaikki tämä siksi, että saamme halpoja tuotteita, jotka eivät kestä käytössä.

Mitä voimme tehdä?

On helppo ajatella, että tämä on vain yksilöiden valinta – että voimme ratkaista ongelman ostamalla vähemmän. Mutta kuluttajavalintojen lisäksi tarvitaan poliittisia päätöksiä, jotka tekevät kertakäyttötaloudesta kannattamatonta.

Krääsätalous ei pysähdy itsestään. Käynnissä oleva Krääsätalous kuriin -kansalaisaloite vaatii ultrapikamuodin ja kertakäyttökrääsän mainonnan kieltoa. 50 000 allekirjoitusta riittää siihen, että asia etenee eduskuntaan.

Allekirjoita kansalaisaloite ja ole mukana rakentamassa kestävämpää tulevaisuutta.